Stressin vaikutus hyvinvointiimme
Eri stressi tyyppejä on olemassa monta. Vaikutusten mukaan niitä kutsutaan "hyväksi" stressiksi ja huonoksi stressiksi. "Hyvää" stressiä kutsutaan eustressiksi, joka auttaa pääsemään meitä asioissa eteenpäin ja lisäämään motivaatiota. Tämä onkin varmasti kaikille tuttu?
Huonoa ja pahaa stressiä kutsutaan distressiksi. Tämä jaetaan vielä akuuttiin ja krooniseen muotoon. Akuuttina muotona stressi ilmaantuu voimakkaana, mutta poistuu kuitenkin nopeasti. Stressin ilmaantuminen kroonisena muotona kestää pidempään, jopa vuosia.
Stressiä voi olla hankala tunnistaa, sillä me emme tiedä miltä se on tuntunut esimerkiksi jollain toisella henkilöllä. Stressin tehtävä on saada meidät valpastumaan, jotta meillä olisi kaikki voimavarat käytettävissä. Elimistö reagoi stressiin kohottamalla vireystilaa, nostamalla sykettä ja verenpainetta sekä nopeuttamalla hengitystä. Myös erilaiset kivut ja säryt ovat oireita. Stressi pääsee vaikuttamaan myös tunteisiimme. Näitä voivat olla tunteiden vaihtelut, kärttyisyys, levottomuus sekä hermostuneisuus. Erilaiset uni-, muisti- ja keskittymisvaikeudet sekä vetäytyminen muista ihmisistä ovat stressin oireita myös.
Vaikka ei välillä halua myöntää itsellään olevan mitään, mutta kyllä minun täytyy samaistua aika moneenkin stressin oireeseen. Syksyllä alkanut stressaava kausi on tainnut kuitenkin hieman jäädä vielä kummittelemaan. Nyt taas havahtuu siihen, että pitääpä alkaa ottamaan vähän rennommin, mutta helpommin sanottu kuin tehty eikö? On ihan normaalia, että vähättelee omia oireita ja voi tuntua "nololta" sanoa, että ei vain jaksa. Ajattelee, että mitä jos olenkin vain laiska? Aina se ei vain ole sitä. Joskus hyväksyminen ja oireisiin tarttuminen sekä niiden käyminen läpi voi pelastaa oravan pyörään joutumiselta. Pidemmän päälle kukaan ihminen ei kauaa jaksa kantaa stressiä.
Stressi vaikuttaa myös aineenvaihduntaan
Tahdosta riippumaton hermosto aktivoituu entisestään stressireaktiosta. Stressireaktiossa lisämunuaisen ydin alkaa erittää adrenaliinia, joka käynnistää sytokiinijärjestelmän. Sytokiini saa aikaan ihmisen elimistössä tulehdusreaktion ja näin vaikuttaa ihmisen vastustuskykyyn.
Autonominen hermosto yhdessä muun immuunipuolustuksen kanssa konrtolloi tulehdusreaktioita. Kielteisen eli huonon stressin on todettu olevan yhteydessä useisiin terveysongelmiin. Terveysongelmia voi olla muun muassa kohonnut verenpaine, päänsärky, diabetes sekä selkäkivut. Stressi pitkään jatkuneena voi muuttaa elimistön aineenvaihduntaa anabolisesta (korjaavasta) kataboliseksi (hajottavaksi) kiihdyttämällä kortisolieritystä.
Joten stressi ei ole leikinasia!! Eikä sen vähättely auta ketään. Omia fiiliksiä ja tuntemuksia kannattaa pohtia ja miettiä, onko oma käyttäytyminen mahdollisesti muuttunut. Läheisiltä kannattaa pyytää myös apua ja kertoa, mikäli kokee vähänkin stressin oireita ja tuntemuksia.
Jos sinulla on joitain yllä mainituista oireista, se ei välttämättä tarkoita heti sitä, että sinulla on krooninen tai akuutti huono stressi. Kaikilla meillä on joskus stressiä. Kuulostele itseäsi, äläkä mieti liikaa ♡♡
Tehdään itselle mieluisia asioita ja ei takerruta pieniin seikkoihin, vaan korostetaan kokonaisuutta! Oman mielen vapauttaminen omista ajatuksista ja niiden ajatusten jakaminen lähipiirin kanssa auttaa ♡
Ihanaa keskiviikkoa kaikille!
Love Sanna
